Syysflunssaa kanelilla maustettuna

Niin siinä sitten vain kävi, että ehdin ihan kivasti tanssia koko viikon edellisen postauksen jälkeen, mutta sittenpä se kuuluisa syysflunssa pääsi yllättämään. Eikä mitenkään kovinkaan kevyesti, vaan olen ollut koko viikon vuoteen omana. Kuumaa juotavaa, antibiootteja, antihistamiinia ja särkylääkettä on kulunutkin tällä viikolla enemmän kuin koko vuotena yhteensä ja nyt, kun pikkuhiljaa alkaa helpottamaan, on olo sen verran nuutunut ja heikko, että ajatus tulevalla viikolla olevista balettitunneista puskee jo hikeä otsalle.

Eniten minua ärsyttää, että viime viikolla piti olla minun ihka ensimmäinen kärkitossutuntini. Olen odottanut sitä kuin kuuta nousevaa ja ommellut nauhoja ja kumppareita suurella hartaudella omiin kaunokaisiini ja juuri suuren päivän aattona iskee sitten kauhea flunssa! Suoraan sanottuna ärsytti niin paljon, että kun katsoin kelloa juuri tunnin alkuhetkellä, niin olisi tehnyt mieli itkeä harmista. Minunkin pitäisi olla tunnilla sitomassa tossujen nauhoja kiinni ja jännittyneenä odottamassa ekoja sarjoja muiden ryhmäläisten kanssa. Sen sijaan makasin sängyssä palellen ja haaveillen korkeammasta tyynystä, että happi kulkisi edes jotenkin keuhkoihin. Pöh.

All photos from weheartit.com

Onneksi tilanne on jo parempi, joten ensi viikolla pääsenkin sitten (toivottavasti) aloittamaan kärkitossutreenit. Oli muuten melko hankalaa löytää sopivia tossuja,kun toinen jalka on kokonaisen numeron isompi kuin toinen ja  muutenkin jalat malliltaan ihan erilaiset (neliskanttinen ja egyptiläinen). Sovittaja oli lopputulokseen kuitenkin hyvin tyytyväinen ja oman mielipiteeni voin kertoa sitten ensimmäisen tunnin jälkeen.  Ajattelin, että voisin sitten kertoa muutenkin enemmän tossuistani ja ekasta kärkitossutreenistä, jos teitä kiinnostaisi?

Loppuun vielä näin flunssaviikon tietoisku. Muistelin lukeneeni kanelin olevan hyväksi flunssapotilaille ja niinpä sitten fiksuna tyttönä kaadoin kanelia oikein reippaasti kaikkiin mahdollisiin kuumiin juomiin ja jogurtteihin. Tiedeihmisenä sitten kiinnostuin ottamaan selvää, että mikähän se mahtaa kanelista tehdä niin terveellisen. Voitte kuvitella kauhistustani, kun sain selville, että Suomessa marketeissa myytävä kaneli ei olekaan oikeata ceyloninkanelia (joka on harvinaista, hyvin kallista ja saatavilla vain luontaistuotekaupoista) vaan kassiakanelia, joka sisältää runsaasti maksalle hyvin myrkyllistä kumariinia! Eviran mukaan kanelia saisi syödä 50-kiloinen henkilö vain teelusikallisen päivässä, eikä pienille lapsille sitä saisi antaa ollenkaan. Nopeasti laskeskeltuna taisin sitten viikon aikana kuluttaa jouluun asti omat kanelikiintiöni..

Raikasta syksyä ja pysykäähän terveinä!

PS. Ensi kerralla taidankin kokeilla hunajaa flunssaan. ;)